Lähdeviitteet





1. Aro = Aaro. Nimi johtuu Aaro Partasesta, joka oli isäntänä Lapinkylän Partalassa 1800-luvulla (Paikannimikeräelmä: Martti Partanen).

2. Myös Sukevanjärvi.

3. Nämä mäet kuuluvat Vuoksen ja Oulujoen vesistöjä erottavaan vedenjakajaan.

4. Nimi on kirjoitettu karttoihin usein Venäjänjärvi. Sen murremuoto on kuitenkin vennääjjärvi. Nimitoimiston ohjeiden mukaan nimien määriteosiin tulee jättää tiettyjä murteellisuuksia paikallisväriä antamaan. Niinpä tämänkin nimen suositeltava kirjoitusasu on Venäänjärvi.

5. Sukevalla on myös ortodoksien rukoushuone.

6. Suprom Oy ajautui konkurssiin kevättalvella 1986. Yritys aloitti toimintansa Sukevalla vuonna 1977. Se toimitti Neuvostoliittoon teräksisiä kaari- ja harjakattohalleja, mutta ehti tehdä pienempiä kauppoja myös Norjaan, Ruotsiin ja kotimaahan. (Miilu 16.4.1986.)

7. Esimerkiksi Eskeliset eivät ole tulleet Sukevan Lapinkylälle suinkaan Sonkajärven kautta, kuten Rissanen väittää (mts. 73), vaan he asuivat 1870-luvulle asti Rahonmäessä. Tämä olisi ollut helppoa tarkistaa rippikirjoista.

8. Soininen 1961: 27. - Mielestäni savolaisten sukunimien käyttökelpoisuutta esimerkiksi sukututkimuksessa ja paikallishistoriassa aliarvostetaan tuntuvasti. Tämä johtuu varmaan siitä, että länsisuomalaista aluetta tutkivien on pakko tulla toimeen ilman sukunimiä; niitä ei talonpoikaisväestöllä yleensä ollut. Kuitenkin sukunimet ovat tämän laudaturtyön kaltaisessa pienen alueen asutustutkimuksessa ne tuntevalle oivallinen apuneuvo.

9. 1690-luvun nälkävuodet ja suuri Pohjan sota.

10. Mm. uudemmat kirkonkirjat (noin vuodesta 1860) ovat seurakuntien kirkkoherranvirastoissa, ja niiden järjestelmällinen tutkiminen tulisi kohtuuttoman kalliiksi.

11. Ilmeisesti luetteloita on pidetty jo aikaisemmin. 1770-luvulta on säilynyt lyhyt katkelma muuttoluetteloista.

12. Vrt. Pirinen 1982: 61.

13. Paikannimikeräelmä.

14. Kirjeet: mm. Martta Pohjola; Paikannimikeräelmä.

15. VA ja IKA RK:t 1732 - 1920; VA ja MMA henkik. 1870 - 1920; Paikannimikeräelmät.

16. VA ja MMA henkik. 1766 - 1920.

17. VA maak. 1664 - 1920; KMMK Sonkaj. maarekisteri.

18. Jutikkala 1958: 118-119, 257; VA Metsäh. Hj 4.

19. Vanhan oikeinkirjoituksen tulkitsemisessa on avuksi mm. Martti Rapolan teos "Vanha kirjasuomi" (Tietolipas 1). 1700-luvun ortografiassa aiheuttaa ehkä eniten hankaluuksia pitkän vokaalin puutteellinen merkintä (kahden vokaalimerkin käyttö ei ollut vielä vakiintunut) sekä ä:n ja e:n sekoittaminen toisiinsa.

20. Vrt. myös Pirinen 1982: 243. - Perinteistä sukunimikäytäntöä näyttää säilyneen Sukevalla ainakin rippeinä 1900-luvun alkuun asti (Paikannimikeräelmä).

21. Mielestäni tässä on tarpeetonta käyttää asiakirjoissa esiintyviä vanhoja kirjoitusasuja, kuten Huttuinen pro Huttunen, kun kyseessä on joka tapauksessa sama suku ja sama nimi. Vain kirjoitustapa on muuttunut. Kannattaa kuitenkin panna merkille, että pääpainottoman tavun i-loppuisen diftongin jälkikomponentti (eli siis itse i) on säilynyt paikkakunnan murteessa ns. ylilyhyenä tai liudentumana. Em. sukunimen murremuoto voidaan kirjoittaa suomalais-ugrilaista puolikarkeaa tarkekirjoitusta käyttäen puhujasta riippuen joko huttuine tai huttune. Kirjakielen substantiivien ja siten myös nimien nykyinen oikeinkirjoitus perustuu tältä osin murteisiin, joista i on kadonnut, adjektiivien oikeinkirjoitus (esim. punainen) taas murteisiin, joissa i on säilynyt. Sukevan murteessa i on säilynyt yhtäläisesti kummassakin sanaluokassa. (Paikannimikeräelmä.)

22. Nimen murreasu on kirjoitustavasta riippumatta yleensä vimperj. Muutkin ruotsalaisperäiset nimet ovat loitontuneet varsin kauas kirjoitusasustaan, esim ruohti (= Roth) ja lyykare ~ lyijjär (= Flygare). Vielä näitä enemmän poikkeavat kirjoitusasustaan muutamat muut Sonkajärven ruotsalaisnimet, mm. liekki (= Blek) ja vikri (= Vidgren; tosin myös vikreeni). (Paikannimikeräelmä.)

23. 1700-luvulla käytettiin myös latinankielisiä muotoja.

24. Paikannimikeräelmä.

25. Paikannimikeräelmä; IKA RK:t 1881 - 1920; MMA henkik. 1881 - 1920.

26. VA ja IKA RK:t 1734 - 1920; VA ja MMA henkik. 1722 - 1920.

27. Grels-nimen paikallinen muoto on voinut olla Riekki. Nykyisen Vieremän kunnan Pyöriän (= Pyöreen) maakirjakylän talo n:o 3 sai isossajaossa nimen Riekkilä (Grekilä) Grels Kauppisen mukaan. - Vrt. Suomalainen nimikirja s. 671 (sukunimet Riekki, Riekkinen).

28. Talojen vanhoja maakirjanimiä on kuitenkin käytetty rinnan nykyisten kanssa.

29. Paikannimikeräelmä.

30. Poikkeuksena valtiontorpat ja -mäkituvat, joilla oli viralliset nimet. Myös niiden paikantaminen on huomattavasti helpompaa kuin muun mökkiläisasutuksen.

31. Soininen 1961: 101-102, 328-329, 331, 334-335 ja kartta IX. - Petäjäjärven eli Petäyksen Huttusille (kartassa A-kirjain) kuului mm. Akonjärven etelä- ja itäpuoli sekä Sukevanmäen "luch poli" (pitänee olla lueh poli = 'luoteispuoli', murt. luveppuel'), jonka Soininen on paikantanut Sukevanjärven kaakkoispuolelle. Ryhälänmäkeläisillä (C-kirjain) oli tiluksia Sukevanmäellä, Sukevanniemellä ja Kumpumäessä, Iisalmen Kaarakaisilla (E-kirjain) Talasjärven kaakkoispuolella ja Lika-Pyöreen eteläpuolella. Akonjärven eteläpää kuului Sälevän Leskisille (J), ja joko Laurilammin Lukkarisille tai Ihotunniemen Häyrisille kuulunut "Wenehen Jefwen pochias pää" (mts. 336) lienee sekin sijainnut Sukevalla.

32. VA 8602: 4 (verokirja 1651).

33. Rissanen 1927: 96, 200, 215; Jokipii 1956: 44, 68.

34. Rissanen 1927: 17, 129, 136-138, 190; VA 8646: 526 (maantarkastuspöytäk. 1664). - Sukevanmäeltä Virsumäkeen johtavan tien varressa on Tihilänkangas. Johtuneeko nimi Yrjö Tihisestä? (Paikannimikeräelmä.)

35. Wirilander 1960: 228; Rissanen 1927: 193-194; VA 8646: 486.

36. Jokipii 1956: 202-203.

37. VA 8646: 486, 526. - Talojen sijainnista enemmän luvussa 3.

38. KMMK Sonkaj. 16:1- ja 16:59- (isojako); VA LK 1747-1761: 276, jossa nimi "Pihlamäki".

39. VA 8646: 486, 526 (maantarkastuspöytäk. 1664). - Nimien kirjoitusasut lähteessä ovat Suckon Niemj, Suckion Mäkj, Kumbumäkj ja Petäjämäkj.

40. Rissanen 1927: 316. - Tässä esitetty tiluserittely ei tosin täysin vastaa maantarkastuspöytäkirjojen merkintöjä. Iisalmen pappilalla oli tilustensa säilyttämisessä tietämistä muutenkin, ks. mts. 153-157 ja 308-321.

41. VA 8646: 486, 526 (maantarkastuspöytäk. 1664); KMMK Sonkaj. 16:1- ja 16:59- (isojako). - Nimet on kirjoitettu Rauwajoenranda, Sukewan Niemell, Mattkusjoell, Rautajerfuen Maa, Sukewan wälj ja Rafwan wälj. Rautajärvenmaan Suomalainen omisti vain puoliksi; toinen puoli kuului Kajaanin pitäjään.

42. Räisänen - Kumpulainen 1981: 179-180; VA 8646: 486, 526 (maantarkastuspöytäk. 1664).

43. Wirilander 1960: 228-230. - Maantarkastuksen epätasaisuuden syyksi Wirilander mainitsee mm. veroherrojen kameraalisen innon laimenemisen työn edistyessä, arvioiden summittaisuuden ja perustumisen kulkupuheisiin ja ennen kaikkea sen, että tämän verollepanon (kuten aikaisempienkin) tarkoituksena oli lähinnä kaskimaiden verottaminen. Kaskia taas oli eniten juuri Etelä-Savossa.

44. Wirilander 1960: 142.

45. Jokipii 1956: 200, 205, 207. - Brahen toimia olivat mm. veronalennukset, vilja-avustukset ja tietty pitkämielisyys verorästejä kohtaan. Niiden tarkoituksena oli säilyttää talonpojat veronmaksukykyisinä.

46. VA 8646: 486, 526 (maantarkastuspöytäk. 1664). - Ks. s. ***. Maanluontoja ja niiden merkitystä käsitellään enemmän perinnöksiostojen yhteydessä, ks. s. ***.

47. VA/RA Brahe-kok. 29: 388 (henkik. 1678). - Sukevanjärven länsipuolella ei ole muita näin vanhoja asuinpaikkoja kuin Kauppila, joten Pekka Hillin oli siirryttävä Kauppilanjoen toiselle puolelle.

48. VA 8698: 1203-1204 (henkik. 1688).

49. Perimätiedon mukaan Komula on Sukevan vanhin talo (Paikannimikeräelmä). Tiedon paikkansapitävyyttä ei voida tässä yhteydessä tarkistaa eikä myöskään selvittää sitä, mistä suku on tullut Sukevalle. Näyttää kuitenkin siltä, että Tikkaset olivat Komulaisia tai päinvastoin. Jo vuoden 1650 henkikirjasta (VA 8598: 764) tapaa odotuksenmukaisen Jaakko Tikkasen asemesta Kauppi Komulaisen. Vuosien 1651 (VA 8604: 147), 1652 (VA 8607: 1180) ja 1654 (VA 8613: 1017) henkikirjoissa isännän etunimenä on edelleen Kauppi, mutta sukunimenä jälleen Tikkanen. Etunimellä ei ole tässä merkitystä, koska Jaakko ja Kauppi ovat saman nimen muunnelmia. Vaikuttaa siltä, että isäntä oli koko ajan sama ja että vain sukunimi vaihtui. Ehkä Komulainen oli alkuaan vain jonkinlainen köllinimi, mihin kansanperinnekin tuntuu viittaavan. Se johtuisi omaisuuden, tavaran runsaudesta - "on komua kontissa" (Paikannimikeräelmä; vrt. myös Rissanen 1927: 77). Komulaisten identifiointi tuottaa vaikeuksia myös jatkossa, sillä Jaakkoa seuranneen isännän, Pekka Jaakonpojan, niminä ovat henkikirjoissa Komulainen ja Kainulainen. Sekoitettiinpa Komulainen 1600- ja 1700-luvun vaihteessa Kumpulaiseenkin ja 1700-luvulla taas Kainulaiseen.

50. VA TK 1689-1693: 191. - Juho Kauppinen valitti Iisalmen talvikäräjillä 1692, että hänelle oli ilman hänen omaa syytään merkitty vuosien 1690 ja 1691 henkikirjoituksessa kaksi irtolaista (lösdrifware), Mikko Eerikanpoika ja Lassi Mikonpoika Suomalainen, joille talo oli aikaisemmin kuulunut. Kun hän oli koettanut saada nämä lähtemään pois, nämä olivat uhanneet hänen henkeään. Pöytäkirjan mukaan Juho Kauppinen oli tullut Pihlajamäelle vuonna 1689 ja saanut kolme vapaavuotta. Ellei vääryyttä oikaistaisi, Kauppinen arveli talon joutuvan uudelleen veronmaksukyvyttömäksi.

51. VA 8698: 1203-1204 (henkik. 1688). - Vuoden 1657 henkikirjassa (VA 8626: 1568) on mainittu Olli Kaupinpoika, ja Pekka Ollinpoika oli kaiketi tämän poika. Komula kuului 1700-luvulla Sukevan maakirjakylän numeroon 1, kuten tuonnempana tulee puheeksi. Harju on tämän numeron taloista toiseksi vanhin, kun taas Piikamäki ja Kumpumäki on perustettu vasta isonjaon yhteydessä. Muut talot ovat vieläkin nuorempia.

52. Henkikirjoissa on yleensä mainittu nimeltä vain isäntä. Se, että varattomat "unohdettiin" henkikirjoista ja siten myös henkirahan maksusta, on yleisesti tunnettua.

53. Räisänen - Kumpulainen 1981: 190.

54. Jokipii 1956: 68; Räisänen - Kumpulainen 1981: 190; Virrankoski 1973: 212-213. - Kainuun kadot ovat ehkä ulottuneet Sukevallekin.

55. VA 8709: 2098 (henkik. 1693); VA 8852: 458 (henkik. 1754).

56. Räisänen - Kumpulainen 1981: 190; Virrankoski 1973: 214.

57. Virrankoski 1973: 214-215.

58. Jutikkala 1951: 112, 119; Virrankoski 1973: 118. - Jutikkala pitää uskottavana, että jopa kolmasosa väestöstä menehtyi.

59. Räisänen - Kumpulainen 1981: 213. - Vuoden 1697 henkikirja on allekirjoitettu 22.1.1697 (VA 8717: 2152) ja vuoden 1699 henkikirja 20.1.1699 (VA 8724c: 2653)., joten ne kumpikin kuvastavat oikeastaan edellisen vuoden väestötilannetta.

60. Virrankoski 1973: 215.

61. Räisänen - Kumpulainen 1981: 214.

62. VA 8717: 2140, 2148 (henkik. 1697). - Jyrkkä kuului tuolloin Haapajärven maakirjakylään.

63. Jutikkala 1951: 122-123; Virrankoski 1973: 217-220.

64. VA Sot RK 1683 - 1698: 22, 162-163. - Älänne sijaitsee lähellä nykyistä Sonkajärven koillisrajaa.

65. VA 8717: 2148 (henkik. 1697) ja 2176 (autioluett. 1697); VA 8718: 844 (maak. 1698).

66. VA 8724c: 2687 (henkik. 1699); VA 8727: 2327 (henkik. 1700); VA 8759: 1022 (henkik. 1710). - Ollin sukunimenä "Kumpulainen". Sukunimien oikeinkirjoitus oli näihin aikoihin horjuvimmillaan.

67. VA 8730: 3085 (autioluett. 1701); VA 8728: 820 (maak. 1701).

68. Rissanen 1927: 216, 218-219; Räisänen - Kumpulainen 1981: 216-217.

69. Räisänen - Kumpulainen 1981: 221. - Partala ja kirkonkylä sijaitsevat nykyisen Iisalmen kantakaupungin pohjoispuolella, muut kaksi kylää sen eteläpuolella.

70. Räisänen - Kumpulainen 1981: 221-224; Rissanen 1927: 220-221; Paikannimikeräelmä.

71. VA TK 1722: 164. - Kutilainen oli venäläishallinnon aikana starostina, jonka tehtäviin kuului verojen kerääminen kylästä.

72. Räisänen - Kumpulainen 1981: 217. - Venäläisten miehitettyä pitäjän väkeä kyllä pakeni piilopirtteihinsä, mistä on säilynyt Sonkajärvelläkin kertomuksia (Paikannimikeräelmä).

73. VA 8727: 2327 (henkik. 1700); VA 8730: 3065 (henkik. 1701); VA 8743: 5460 (henkik. 1705); VA 8750: 4647, 4648 (henkik. 1707); VA 8759: 1022 (henkik. 1710); VA 8762: 2265 (henkik. 1711); VA 8765: 1797, 1798 (henkik. 1712); VA 8768: 1734 (henkik. 1722). - Ks. sivun *** diagrammia.

74. VA 8759: 1022 (henkik. 1710); VA 8762: 2265 (henkik. 1711); VA 8765: 1798 (henkik. 1712); VA 8768: 1734 (henkik. 1722); VA RK 1734 - 1740: 240. - Kutilainen ei asunut Sukevalla enää 1730-luvulla.

75. VA 8768: 1734 (henkik. 1722); VA 8768: 1842 (autioluett. 1722); VA 8766: 1059 (maak. 1722); VA 8774: 2806 (henkik. 1724).

76. VA 8766: 1059 (maak. 1722). - Lähteessä mainitaan, että 2/3 veromarkan talosta 1/3 veromarkkaa oli autiona, mutta "Optagit af Marcus Kackin". Hillien taloista siis ainakin Niemi oli käynyt veroautiona.

77. Wirilander 1960: 20-21.

78. Wirilander 1960: 602; VA 8780: 2842 (henkik. 1726).

79. VA 8766: 1057 (maak. 1722); VA 8774: 2806 (henkik. 1724).

80. VA MH 409/2D6/4 (Fr. Rönnholmin laatima Iisalmen ja Sotkamon rajakartta vuosilta 1745 ja 1746); VA LK 1747 - 1761: 276 ("Swennimäki Pihlamäki"); Paikannimikeräelmä.

81. VA 8766: 1057, 1059 (maak. 1722); VA 8774: 2806 (henkik. 1724).

82. VA 8646: 486, 526 (maantarkastuspöytäk. 1664).

83. KMMK Sonkaj. 16:1- (isojako); KMMK Sonkaj. maarekisteri: Sukeva 5; Paikannimikeräelmä.

84. VA MH 409/2D6/4.

85. VA 8646: 526 (maantarkastuspöytäk. 1664); VA henkik. 1722 - 1800: Sukeva 1); VA RK 1734 - 1792: Sukeva 1; KMMK Sonkaj. 16:1- (isojako).

86. VA henkik. 1722 - 1794: Sukeva 1 ja 2; VA RK 1734 - 1792: Sukeva 1 ja 2; KMMK Sonkaj. 16:1- (isojako).

87. VA 8549: 485 (henkik. 1635); VA 8709: 2100 (henkik. 1693).

88. Nissilä 1962: 45; Pirinen 1982: 761.

89. VA Sot RK 1683 - 1698: 102-103, 115; Paikannimikeräelmä. Ks. myös Rissanen 1927: 77, 78.

90. VA 8598: 764 (henkik. 1650); VA 8600: 37 (laamanninveroluett. 1650); Pirinen 1982: 229, 240.

91. VA 8768: 1734 (henkik. 1722); VA 8910: 730, 760 (henkik. 1769); Wirilander 1960: 1003-1004.

92. VA 8823: 4360 (henkik. 1739); VA 8826: 968 (henkik. 1744); VA 8828: 1162 (henkik. 1745); VA HK 1732 - 1749: kuolleet.

93. VA 8780: 2842 (henkik. 1726); VA 8787: 2247 (henkik. 1728); VA 8826: 911 (henkik. 1744); VA 8844: 3259 (hautaus- ja kruunausapuluettelo 1752); VA 8887: 618 (henkik. 1763); VA RK 1734 - 1740: 242. - Näyttää siltä, että Kauppilan isännyys on ollut vaihtumassa alkuvuodesta 1727. Kauppilassa on asunut siitä asti Kauppisia, ja se onkin pisimpään saman suvun hallussa säilynyt talo Sukevalla. Useat muut vanhat sukutilat ovat sittemmin joutuneet muiden omistukseen.

94. VA 8872: 548-550 (henkik. 1759). - Leinola on joka tapauksessa perustettu ennen isoajakoa (KMMK Sonkaj. 16:1-).

95. VA 8892: 394 (maak. 1765); VA 8930: 797 (maak. 1775); VA 8910: 730, 760 (henkik. 1769).

96. KMMK Sonkaj. 16:1- (isojako).

97. Jutikkala 1958: 240.

98. Wirilander 1960: 96.  - Sukevalla ei ollut säätyläisomistuksia.

99. Wirilander 1960: 96-97; Jutikkala 1958: 241.

100. Wirilander 1960: 96.

101. Halila 1954: 92.

102. Wirilander 1960: 97-99, 135.

103. VA RK 1768 - 1773 I: 187; VA RK 1774 - 1779: 298; VA 8925: 694 (henkik. 1773).

104. Paikannimikeräelmä.

105. Paikannimikeräelmä; KMMK Sonkaj. 16:59- (isojako). - Tällä alueella isojako toimitettiin loppuun vasta 1840-luvulla. Kanaskankaan nimen ei suinkaan välttämättä tarvitse johtua Lassi Kanasesta, mutta Kananen on ollut Sukevalla harvinainen sukunimi.

106. VA RK 1768 - 1773 I: 7; VA RK 1778 - 1786: Sukeva 1; VA 8925: 696 (henkik. 1773); VA 8929: 686 (henkik. 1774). - Lassi Partanen oli lähtöisin Iisalmen Runnilta (VA RK 1768 - 1773 II: 76), ja hänestä polveutuvat mm. Lapinlylän ja Laa'an Partaset.

107. VA:n mikrofilmiluettelo voudin ja läänintileistä. - A.R. Cederbergin mukaan Kuopion lääninhallituksen arkisto joutui kateisiin maaherra Wibeliuksen pakomatkalla Ruotsiin Suomen sodan aikana, kun se oli kuljetusvaikeuksien takia jätettävä Vieremälle odottamaan kyytiä (HAik 1908: 78-80). Vrt. myös Lappalainen 1982: 269-271.

108. Rippikirjojen käyttökelpoisuutta vähentää ennen muuta se, että muutot on merkitty niihin kovin ylimalkaisesti.

109. VA RK 1774 - 1779: 320; VA RK 1778 - 1786: Sukeva 1 ja 2; VA RK 1787 - 1792: 393. - Eerikka Nikkarinen tuli Sukevalle Kajaanin (silloisen Paltamon) Murtomäestä vuonna 1783. Hänestä polveutuvat mm. Lapinkylällä ja Myllyllä 1900-luvulle asti asuneet Nikkariset.

110. VA RK 1787 - 1792: 391. - Olli Rautaparta oli Jyrkän Rautapartoja. Suvun kantapaikkana näyttää Sonkajärvellä olleen kirkonkirjojen mukaan Toivakko (ilmeisesti Torilan talo).

111. VA RK 1774 - 1779: 298; VA RK 1778 - 1786: Vänninmäki 1; VA 8984: 1644 (henkik. 1794).  - Nerkoo oli Kanaselle vain välietappi. Jo vuonna 1784 hän oli loisena Paltamon Murtomäessä ja kuoli siellä vuonna 1788. (VA Pal RK 1781 - 1785: 101; VA Pal RK 1786 - 1791: 27).

112. KMMK Sonkaj. 16:1- (isojako); VA MH 95/2D3/7.  - Huom. myös, mitä edellä on sanottu Nikkarisen torpasta. Sen sijainti ei käy suoraan ilmi isonjaon asiakirjojen avulla, koska niihin liittyvä kartta on hävinnyt. Pyykitysmuistiinpanoista voidaan kuitenkin päätellä, että Nikkarinen asui Lapinkylällä viimeistään 1810-luvulla.

113. KMMK Sonkaj. 2:1- (isojako); VA RK 1778 - 1786: Haapaj. 2.

114. KMMK Sonkaj. 2:1-; VA RK 1787 - 1792: 32; VA 8925: 656 (henkik. 1773); VA 8929: 646 (henkik. 1774); VA 8934: 680 (henkik. 1775).

115. KMMK Sonkaj. 2:1-; VA 8999: 1520 (henkik. 1796).

116. VA Kaj RK 1835 - 1841: ***. - Mm. Lahnasjärven kylä kuului aikaisemmin Sotkamoon, samoin Halla-ahon tienoo Raudanveden länsipuolelta.

117. Pirinen 1982: 293.

118. Sotkamossa oli (ja on vieläkin) paljon Korhosia. Sippo-nimeä (Sigfrid) näyttää olleen mm. Laakajärven Korhosilla. Lindin muuttotodistus on päivätty 20.9.1764 (VA RK 1732 - 1734, jonka lopussa on luettelo ruotusotilaista noin vuosilta 1757 - 1763. Sukevan sotilas oli numeroltaan 71.).

119. TMA SSS Pal: syntyneet 1759 ja 1763; VA Pal RK 1781 - 1785: 236.

120. VA RK 1778 - 1786: Sukeva 1; VA Pal RK Pal 1773 - 1778: 105; VA Pal RK 1786 - 1791: 22.

121. VA RK 1778 - 1786: Sukeva 2; VA RK 1787 - 1792: 393; VA Pal RK 1781 - 1785: 98; VA Pal RK 1786 - 1791: 26.  - Paltamon rippikirjojen mukaan Karjalaiset muuttivat Iisalmen seurakuntaan vuonna 1782 ja Hatuset vuonna 1787.

122. VA RK 1787 - 1792: 411; TMA SSS Iis: syntyneet 1784.  - Antti Hjortin isä lienee ollut ruotusotamies Lassi Hjort, joka on merkitty numerolla 36 vuosien 1757 - 1763 sotilasrippikirjaan (VA RK 1732 - 1734; ks. viitettä *** sivulla ***).

123. TMA SSS Iis: muuttaneet 1771; VA Pal RK 1781 - 1785: 97.

124. Esim. VA Pal RK 1773 - 1778: 105 ja VA Pal RK 1781 - 1785: 97. - Verollepanomittauksia ja isoajakoa koskeva oletus ei perustu varsinaisesti mihinkään lähteeseen, vaan se on vain ajankohdan mieleen tuoma ajatus. Sääoloja ks. Rissanen 1927: 403.

125. Pitäjäläiset on ryhmitelty niin henki- kuin rippi- ja lastenkirjoissakin maakirjakylittäin ja -numeroittain. Tämä ei kuitenkaan tarkoita välttämättä sitä, että asuinpaikkamerkinnät on pidetty ajan tasalla. Henkikirjat lienevät tässä suhteessa luotettavampia kuin kirkonkirjat. Viimeksi mainittujen laadinnassa on selvästi luotettu muistiin. - Ristiriitaisuuksia on monenlaisia. Kun verrataan esimerkiksi vuosina 1732 - 1749 syntyneiden sukevalaisten syntymäaikoja näiltä vuosilta säilyneisiin kasteluetteloihin, havaitaan, että rippikirjojen merkinnät eivät pidä paikkaansa. Vuosien 1768 - 1773 rippikirjaa pitäneellä papilla ei ole ollut vanhoja kasteluetteloita käytössään. Tästä kirjasta virheet ovat siirtyneet sitten myöhempiin. Myös muuttojen yhteydessä on tehty paljon virheellisiä merkintöjä.

126. VA 8768: 1734 (henkik. 1722); VA 8790: 4426-4427 (henkik. 1730); VA 8823: 4357 (henkik. 1739); VA 8841: 440 (henkik. 1751); VA 8856: 470, 472 (henkik. 1755); VA 8872: 548 (henkik. 1759); VA 8907: 650, 652 (henkik. 1768).

127. VA RK 1734 - 1740: 239-242, 259; VA RK 1759 - 1765: Sukeva 1 ja 2, Vänninmäki 1; VA LK 1750 - 1768: 319-320, 333-337; TMA SSS Iis: syntyneet ja kuolleet 1732 -1749; VA 8823: 4357 (henkik. 1739); VA 8872: 548 (henkik. 1759).

128. Virrankoski 1973: 104.

129. VA 8900: 686 (henkik. 1766); VA 8907: 704 (henkik. 1768); VA 8925: 748 (henkik. 1773); VA 8934: 780 (henkik. 1775).

130. VA henkik. 1810: 798-799; VA henkik. 1815: 1004-1005.

131. VA 8823: 4357 (henkik. 1739); VA 8872: 548 (henkik. 1759); VA 8900: 634, 636 (henkik. 1766); VA 8910: 730, 760 (henkik. 1769); VA 8925: 694, 696 (henkik. 1773); VA 8934: 724 (henkik. 1775).

132. VA RK 1734 - 1740: 239-242, 259; VA RK 1759 - 1765: Sukeva 1 ja 2, Vänninmäki 1; VA LK 1750 - 1768: 319-320, 333-337.

133. VA 8910: 730, 760 (henkik. 1769); VA 8925: 694, 696 (henkik. 1773); VA 8934: 724 (henkik. 1775); VA RK 1768 - 1773 I: 6-9, 187; VA LK 1764 - 1787: 369-372, 385.

134. Suuret kuolovuodet ja pitkä sota-aika köyhdyttivät koko maata. Edellä on useaan kertaan huomautettu, että köyhin väestönosa "unohdettiin" pois henkikirjoista. Kun henkikirjoitettujen määrä ei ottanut Sukevalla noustakseen vielä vuosikymmeniin isonvihan päättymisen jälkeen, merkinnät kuvastavat varmasti todellista väestön vähenemistä.

135. Wirilander 1964: 546.

136. VA 8768: 1734 (henkik. 1722); VA 8823: 4357 (henkik. 1739); VA 8872: 548, 550; VA 8900: 634, 636 (henkik. 1766); VA 8907: 650, 652 (henkik. 1768); VA 8910: 730, 760 (henkik. 1769); VA 8934: 724 (henkik. 1775); VA 8984: 1578, 1640, 1644 (henkik. 1794); VA RK 1734 - 1740: 239-242, 259; VA RK 1759 - 1765: Sukeva 1 ja 2, Vänninmäki 1; VA RK 1768 - 1773 I: 6-9, 187; VA RK 1774 - 1779: 298, 319-322; VA RK 1778 - 1786: Haapaj. 2, Sukeva 1 ja 2, Vänninmäki 1; VA LK 1750 - 1768: 333-337; VA LK 1764 - 1787: 25, 369-372, 385. - Voimakas väkiluvun kasvu johtui osittain luonnollisesta väestön lisääntymisestä, osittain muuttovoitosta.

137. Wirilander 1960: 207, 226, 228-230, 238-239, 243.

138. KMMK 16:1- (isojako). - Verollepanokartta on hävinnyt, mutta sen selitysosa on säilynyt. Se on erilainen kuin isonjaon kartanselitys, joten isoajakoa varten on laadittu uusi kartta. Sekin on kadonnut.

139. Wirilander 1960: 239.

140. KMMK Sonkaj. maarekisteri: Sukeva 2, 3 ja 4.

141. Wirilander 1960: 244; VA 9072: 492, 524 (maak. 1805).

142. Jutikkala 1958: 246-250, 254-257.

143. Wirilander 1960: 153-154, 156-157, 168-169, 197-198. - Wirilander mainitsee (mts. 199), että Savon tiheimmin asuituissa kylissä oli kyllä oireita sarkajaosta. Sarkajako puuttui maakunnasta vain siksi, että tilaa oli vielä yllin kyllin.

144. KMMK Sonkaj. 16:1- (isojako).

145. Wirilander 1960: 157-160.

146. Rissanen 1927: 76. - Linnan talo on Iisalmessa Koljonvirran ja Pölkkyinniemen välillä nykyisen valtatie 19:n (Iisalmi - Oulu) varressa.

147. Wirilander 1960: 160-161, 163-164.

148. Käsitys perustuu Sukevan ja sen naapurikylien oloihin.

149. KMMK Sonkaj. 16:1- (isojako); Rissanen 1927: 456; Paikannimikeräelmä.

150. KMMK Sonkaj. 2:1- ja 16:1- (isojako); VA MH 95/2D3/7.

151. KMMK Sonkaj. 2:1- ja 16:1- (isojako). - Vrt. Jutikkala 1958: 21-28.

152. KMMK Sonkaj. 2:1- ja 16:1- (isojako); Paikannimikeräelmä.

153. KMMK Sonkaj. 2:1- ja 16:1- (isojako).

154. Lappalainen 1982: 158-159; Wirilander 1960: 758-750.

155. KMMK Sonkaj. 2:1- ja 16:1- (isojako). - 1770-luvulla perustetusta Kuopiosta ei ollut vielä Oululle kilpailijaksi Savon pohjoislaidalla.

156. KMMK Sonkaj. 2:1- (isojako); Lappalainen 1982: 169. - On epäselvää, ostettiinko Sukevalle viljaa normaalivuosina. Ainakin Jyrkältä sitä riitti jopa myyntiin.

157. KMMK Sonkaj. 2:1-, 16:1-, 16:59- ja 18:1- sekä Vieremä 5:1- (isojako); VA maak 1830: 69.

158. KMMK kirje 27.11.1985.

159. KMMK Sonkaj. 16:1- (isojako).

160. KMMK Sonkaj. maarekisteri: Sukeva. - Mattila on tosin eri tila kuin Niemi.

161. Paikannimikeräelmä.

162. KMMK Vieremä 5:1- (isojako); VA 8999: 1539 (henkik. 1796); Paikannimikeräelmä. - Voloja on oikeastaan kolme, Volo, Vanha-Volo ja Ikivanha-Volo. Näistä ensin mainittu on nykyisen Vieremän kunnan puolella, kun taas kaksi muuta ovat tekstissä mainitulla Volosenmäen (nyk. Volon) tilalla. Ainakin Vanhassa-Volossa on ollut joskus talo, mutta myös Ikivanhassa-Volossa on vanhoja raunioita. Vieremän Volo oli viimeksi metsäyhtiön talona ja autioitui vasta toisen maailmansodan jälkeen. (Paikannimikeräelmä.)

163. KMMK Sonkaj. 18:1- (isojako); Paikannimikeräelmä.

164. KMMK Sonkaj. 16:1- ja 18:1- (isojako).

165. KMMK Sonkaj. 16:1- (isojako). - Tietysti myös niittyjen tuotossa oli eroja.

166. KMMK Sonkaj. 2:1- ja 16:1- sekä Vieremä 5:1- (isojako).

167. KMMK Sonkaj. 2:1-, 16:1- ja 18:1- (isojako).

168. KMMK Sonkaj. 16:59- (isojako). - Ks. myös seuraavan sivun asetelmaa.

169. KMMK Sonkaj. 16:59- (isojako); VA Metsäh. Eq 1 (Sukevan kruununmaata koskeva akti 1860-luvulta).

170. Jutikkala 1958: 257.

171. KMMK Sonkaj. 16:1- (isojako); VA ja MMA henkik. 1794 - 1810: Sukeva. - Kumpumäkeläiset olivat lähtöisin Harjulta, piikamäkeläiset Komulasta ja sukevanmäkeläiset Kauppilasta. Varsinkin Komulassa ja Kauppilassa oli näihin aikoihin iso veljestalous.

172. KMMK Vieremä 5:1- (isojako); VA ja MMA henkik. 1800 - 1920: Kaarakkala.

173. VA ja MMA henkik. 1794 - 1810: Kaarakkala 4, Sukeva 1 ja 2, Haapajärvi 1 ja 2, Vänninmäki 1.

174. Ks. s. ***.

175. Wirilander 1960: 244-250.

176. KMMK Sonkaj. 2:1- ja 16:1- sekä Vieremä 5:1- (isojako); VA 9072: 272, 284, 322, 374, 492, 524, 526 (maak. 1805).

177. KMMK Sonkaj. 16:59- (isojako); VA maak. 1830: 5, 14-15, 68-69.

178. VA ja MMA henkik. 1794 - 1870; KMMK Sonkaj. maarekisteri.

179. KMMK Sonkaj. 16:59- (isojako).

180. VA 9057: 3741 (henkik. 1803); Paikannimikeräelmä; Peruskartta.

181. VA 8999: 1540, 1530, 1586, 1590 (henkik. 1796); MMA henkik 1870: Haapaj. sydänmaa 1, 4 - 6, Kaarakkala 19 - 21, 24 - 26, Sukeva.

182. Wirilander 1960: 221.

183. MMA henkik 1807: Sukeva 1; VA henkik. 1810: 704.

184. VA henkik. 1810: 704; VA henkik. 1825: 729.

185. MMA henkik. 1827: Vänninmäki 1; VA henkik. 1830: 906; VA henkik. 1840: 1024; VA henkik. 1850: 119, MMA henkik. 1870: Sukeva 11.

186. VA RK 1827 - 1838: 707; VA RK 1839 - 1850: 1152, 1154; VA RK 1851 - 1860: 2225-2226; IKA RK 1861 - 1870: 883; TMA SSS Iis: syntyneet. - Mainituista talonsavuista on sittemmin hävinnyt Piikamäen Toinenpiha. Maakirjatalon 8 savut olivat pääpaikka Leinola sekä Partala ja Venäänkangas (nykyinen Suomenkangas).

187. VA ja MMA henkik. 1794 - 1870; VA ja IKA RK:t 1805 - 1870; KMMK Sonkaj. maarekisteri.

188. VA 8984: 1578, 1640, 1644 (henkik. 1794; VA 9033: 1996, 2010, 2074, 2078 (henkik. 1800); VA henkik. 1820: 644, 724, 730; VA RK 1805 - 1815: 434-436, 448, 466; VA RK 1816 - 1826: 23, 25-26, 508-513, 535-536. - Henkikirjan lampuoti on merkitty rippikirjaan talolliseksi.

189. Wirilander 1960: 98, 103.

190. VA 9072: 284, 322, 374, 428, 524 (maak. 1805); KMMK Sonkaj. 2:1- ja 16:1- sekä Vieremä 5:1- (isojako); VA 8999: 1520 (henkik. 1796); VA 9048: 3469 (henkik. 1802).

191. VA henkik. 1810: 708; VA henkik. 1815: 897; VA RK 1805 - 1815: 448; VA RK 1816 - 1826: 509. - Henkikirjojen mukaan Sukevan loisväestö ei kasvanut merkittävästi vuoteen 1825 mennessä. Tämä ei näytä pitävän paikkaansa, sillä rippikirjojen mukaan kylässä asui 1820-luvun puolivälissä ainakin viisi tai kuusi loisperhettä. Johtuisiko henki- ja rippikirjojen välinen ero taas kerran siitä, että köyhimmät on "unohdettu" pois henkikirjoista, kun heiltä ei saatu mitään perityksi?

192. Pihlajamäen alueen isojakopöytäkirjoista saa käsityksen, että sukevalaisten viljelymenetelmät eivät olleet muuttuneet olennaisesti vielä 1830- ja 1840-luvullakaan (KMMK Sonkaj. 16:59-).

193. MMA henkik. 1807: Sukeva 1, Vänninmäki 1; KMMK Sonkaj. 16:59- (isojako); VA RK 1839 - 1850: 1201; MMA henkik 1870: Sukeva 9; Paikannimikeräelmä: Hilja Partanen.

194. VA Metsäh. Ej 2 (katselmuspöytäk. 14.10.1910).

195. VA RK:t 1805 - 1860; IKA RK 1861 - 1870; VA henkik. 1795 - 1860.

196. 1900-luvun alussa, josta on säilynyt myös ensikäden muistitietoa, mökkejä näyttää merkityn väärien talojen alustalaisiksi. Jos tämä pitää todella paikkansa, näin on varmaan käynyt myös aikaisemmin. Maakirjanumero lienee sentään merkitty oikein.

197. VA Metsäh. Ej 2; KMMK Sonkaj. 16:59- (isojako).

198. Paikannimikeräelmä: mm. Risto Karppinen, joka itse asuu Akonmäessä; VA RK 1851: 1860: 2288; IKA RK 1881 - 1890: 1118. - Tarinassa mainitaan, että murhattu torppari oli Mähönen. Antti Mähönen oli tullut kirkonkirjojen mukaan Akonmäkeen vuonna 1854. Torpan nimeä ei ole tietenkään merkitty kirkon- eikä henkikirjoihin.

199. VA RK 1827 - 1838: 707; VA RK 1839 - 1850: 2225; IKA RK 1861 - 1870: 897; VA henkik. 1833: 986; MMA henkik. 1868: Sukeva 8; Paikannimikeräelmä: mm. Martti Sirviö.

200. Paikannimikeräelmä; VA RK 1851 - 1860: 2223; IKA RK 1881 - 1890: 1068; MMA henkik. 1888: Sukeva 7; KMMK Sonkaj. 16:10-. -Paikan nykyinen virallinen nimi on Pienitalo.

201. Paikannimikeräelmä: Väinö Flygare; VA ja MMA henkik. 1860 - 1920: Sukeva 4. - Virallinen nimi Lähdemäki.

202. VA ja MMA henkik. 1796 - 1870.

203. VA ja IKA RK:t 1805 - 1870; VA ja MMA henkik. 1796 - 1870.

204. VA henkik 1845: 220, 222.

205. VA henkik. 1794 - 1860; MMA henkik. 1864, 1866, 1868 ja 1870; VA HK kuolleet 1866 - 1870.

206. VA ja MMA henkik. 1794 - 1870.

207. Wirilander 1960: 103.

208. "Muita"oli Sukevalla seuraavasti: v. 1794 ei yhtään, v. 1800 ei yhtään, v. 1810 20 henkeä , 14,8 % väestöstä, 4 ruokakuntaa ja 18,2 % talouksista, v. 1830 2 henkeä, 0,9 % väestöstä, 2 ruokakuntaa ja 7,7 % talouksista, v. 1850 55 henkeä, 17,6 % väestöstä, 16 ruokakuntaa ja 48,1 % talouksista sekä v. 1870 89 henkeä, 26,9 % väestöstä, 38 ruokakuntaa ja 51,4 % talouksista. (VA henkik. 1794 - 1870.)

209. Wirilander 1960: 53-54, 58-59, 69.

210. VA ja MMA henkik. 1722 - 1870.

211. Wirilander 1964: 564; Wirilander 1960: 69.

212. Vrt. Ketteli eilen ja tänään: 53. - Naapurikylään Jyrkkään verrattuna Sukeva oli pikkukylä, vaikka Sukevalla oli enemmän taloja. Jyrkälle oli perustettu 1830-luvun alussa rautaruukki (Rissanen 1927: 450-451), jonka ympärille muodostuneessa, "Tienpääkaupungiksi" kutsutussa yhdyskunnassa kerrotaan olleen parhaimmillaan noin kolmesataa asukasta (Paikannimikeräelmä: Lauri Eskelinen).

213. VA maak. 1875.

214. KMMK Sonkaj. maarekisteri.

215. Jutikkala 1958: 142-145, 222-223, 229-230, 293-230, 293-295, 299, 388; Wirilander 1960: 146.

216. Wirilander 1960: 147-149; Jutikkala 1958: 298-299.

217. KMMK Sonkaj. 16:1- (isojako). - Alkuperäinen maakirja on kadonnut.

218. KMMK Sonkaj. 18:59- (isojako); VA maak. 1855: 134-136.

219. VA maak. 1875: 9-10, 22-23, 112-113.

220. Jutikkala 1958: 302-305; Wirilander 1960: 217. - Sisältyipä vuoden 1747 asetukseen sellainenkin määräys, että aiotun osatilan haltijan oli "taivuttava aviokäskyyn", ellei hän ollut jo ennestään naimisissa. Valtiovallalla oli tuohon aikaan kova huoli maan väkiluvusta ja varsinkin sen lisäämisestä.

221. KMMK Sonkaj. maarekisteri; VA ja MMA henkik. 1870 - 1920; VA ja IKA RK:t 1860 - 1920.

222. KMMK Sonkaj. maarekisteri; VA ja MMA henkik. 1870 - 1920; VA ja IKA RK:t 1860-1920.

223. MMA henkik. 1870 - 1920; KMMK Sonkaj. maarekisteri; VA maak. 1875: 9-10, 22-23, 112-113; Paikannimikeräelmä.

224. VA henkik. 1855: 200; MMA henkik. 1881: Kaarakkala 24. - Myöhemmin tila kuului Kauppahuone P. Wahl & Co:lle ja sitten A. Ahlström Oy:lle (MMA henkik. 1909 ja 1912).

225. MMA henkik. 1890, 1897, 1905 ja 1907: Kaarakkala 19, 20 ja 26; Rissanen 1927: 451.

226. MMA henkik 1901: Sukeva 11; IKA RK 1901 - 1910: 1014; MMA henkik. 1907 ja 1912: Sukeva 4; MMA henkik. 1916 ja 1920: Haapaj. sydänmaa 1.

227. Rissanen 1927: 452.

228. MMA henkik. 1916: Haajaissydänmaa, Haapaj. sydänmaa, Kaarakkala, Sukeva, Toivakko, Uura; Paikannimikeräelmä.

229. MMA henkik. 1870 - 1920: Sukeva, Haapajärven sydänmaa, Toivakko; Paikannimikeräelmä.

230. Paikannimikeräelmä.

231. Polvinen 1962: 103.

232. Paikannimikeräelmä; Rissanen 1927: 451.

233. MMA henkik. 1912, 1914, 1918 ja 1920: Sukeva 1; Paikannimikeräelmä. - Männikkökylän taloilla oli nimetkin: Hongisto, Kaarnala, Käpylä, Latvala, Mäntylä ja Tyvelä (Paikannimikeräelmä: Juho Ålander).

234. Rissanen 1927: 451-452. - Vahvistamatta jääneen tiedon mukaan saha pysäytettiin siksi, että herrat varastivat liikaa! (Paikannimikeräelmä.) Kilpailulla lienee kuitenkin ollut oma osuutensa, sillä Sukevan saha ei ollut suinkaan ainoa alansa yritys Ylä-Savossa. Iisalmen Luuniemellä oli ollut saha toiminnassa vuodesta 1891 saakka, ja 1920-luvulla Ylä-Savoon perustettiin vielä kaksi muuta sahaa. (Rissanen 1927: 451.)

235. Suomen vankilat: 49-50. - Varavankilasta tuli keskusvankila vuonna 1939.

236. Paikannimikeräelmä.

237. Paikannimikeräelmä.

238. MMA henkik. 1870 - 1920.

239. MMA henkik. 1870 - 1920; KMMK Sonkaj. maarekisteri; KMMK Sonkaj. 16:52- (tilanjakokartta); Paikannimikeräelmä. - Pienenveden pohjoispuolella Harjun maalla oli mökki, jossa asui samoja Heiskasia kuin Harjullakin. Henkikirjoista on kuitenkin vaikea päätellä, oliko mökin asukas tilanosakas vai torppari, sillä kumpaakin nimitystä on käytetty vuorotellen.

240. MMA henkik. 1870 - 1920; KMMK Sonkaj. 16: 131- (tilanjakokartta).

241. MMA henkik. 1870 - 1920; KMMK Sonkaj. maarekisteri; Paikannimikeräelmä.

242. MMA henkik. 1870 - 1920; Paikannimikeräelmä.

243. MMA henkik. 1870 - 1920; KMMK Sonkaj. maarekisteri; KMMK Sonkaj. 16:31- (tilanjakokartta); Paikannimikeräelmä.

244. MMA henkik. 1920; Paikannimikeräelmä; KMMK Sonkaj. maarekisteri.

245. MMA henkik. 1870 - 1920; KMMK Sonkaj. maarekisteri; KMMK Sonkaj. 16:10- (tilanjakokartta); Paikannimikeräelmä.

246. MMA henkik. 1870 - 1920; Paikannimikeräelmä.

247. MMA henkik 1870 - 1920; Paikannimikeräelmä; Kirjeet: Paavo Partanen, Urho Komulainen, Arttu Komulainen.

248. MMA henkik. 1870 - 1920; KMMK Sonkaj. maarekisteri; Kirjeet: Hilma Vatanen; Paikannimikeräelmä.

249. MMA henkik. 1870 - 1920; KMMK Sonkaj. maarekisteri; Paikannimikeräelmä.

250. MMA henkik. 1910.

251. VA Metsäh. Ej. 2; VA 1851 - 1860: 2229; VA henkik. 1860: Sukeva; KMMK Sonkaj. maarekisteri: Sukeva 46; VA Metsäh. Em 11; Paikannimikeräelmä.

252. VA Metsäh. Bi 1; KMMK Sonkaj. maarekisteri: Sukeva; Paikannimikeräelmä. - Suovanlehto lienee ns. kirjurinetymologia Saavanlehdosta, joka on paikan kansanomainen nimi (vrt. Saavankoski ja Saavanniemi, jotka ovat läheisiä vesistöpaikkoja). Jorskanlehto tunnetaan Sukevalla nimellä Jorska, ja Joenpolvea on kutsuttu varsinkin aikaisemmin Kerviläksi. Ollinahon kansanomainen nimi on Rennelä. Jaottelu torppiin ja mäkitupiin perustuu tässä metsähallituksen omiin asiakirjoihin, ja se poikkeaa melkoisesti henkikirjoissa käytetystä luokittelusta.

253. VA Metsäh. Bi 1; VA Metsäh. Em 11; KMMK Sonkaj. maarekisteri: Sukeva; Paikannimikeräelmä; MMA henkik. 1916 - 1920: Sukeva.

254. Paikannimikeräelmä; Kirjeet.

255. VA Metsäh. Hj 4. - Muut kaksi mökkiä olivat Raudanjoki ja Kalevanniemi. Jälkimmäisen vuokrasopimus on tehty tammikuussa 1892, ja se on melkein identtinen Raudanniemen kontrahdin kanssa. Raudanjoen vuokrasopimus on laadittu lokakuussa 1898. Sen kestoajaksi on määrätty 20 vuotta, ja se eroaa muista myös yksityiskohdissaan.

256. VA Metsäh. Bi 1; VA Metsäh. Eh 17; VA Metsäh. Eh 18; VA Metsäh. Hj 4; VA Metsäh. Hk 3.

257. MMA henkik. 1870 - 1920.

258. Wirilander 1960: 85-86, 90; VA ja MMA henkik. 1766 - 1920; VA ja IKA RK:t 1732 - 1920.

259. Jutikkala 1958: 237.

260. Wirilander 1960: 87, 92.

261. VA ja MMA henkik. 1766 - 1920.

262. Virrankoski 1973: 131.

263. VA ja MMA henkik. 1766 - 1920; VA ja IKA RK:t 1768 - 1920.

264. VA 9048: 3465 (henkik. 1802); VA RK 1805 - 1815: 435; VA LK 1790 - 1826: 633-634.

265. VA RK 1839 - 1850: 45; VA henkik. 1840: 1018. - Kotilainen oli lähtöisin Kainuusta, mutta hän oli tullut Kypärään vävyksi jo 1820-luvulla.

266. MMA henkik. 1881: 24.

267. MMA henkik. 1899, 1900 ja 1901: Haapaj. sydänmaa 4.

268. VA ja MMA henkik. 1766 - 1920.